torstai 28. marraskuuta 2013

Voi pastilli

Tämä ei ole parodia lomakkeesta. Ikävä kyllä.

Mitä ajattelee vastaaja? Mitä tulkitsee tutkija? Miten hyötyy asiakas? Jännittävää.







Ajatellen tutkimuksia yleisesti ottaen, kuinka tyytyväinen olet suhteessa seikkaan tämä tutkimuksia Läkerol ?

maanantai 14. lokakuuta 2013

Oleellinen esiin

Olen analysoinut monta viikkoa yhtä silmänliiketutkimusta.


Seuraava vaihe ratkaisee kuinka suuren hyödyn asiakas saa tutkimuksesta. Vaihtoehtoiset etenemistavat:

1) Toimitan asiakkaalle 200 sivua täyttä asiaa
2) Vähennän sivumäärän 120 sivuun ja sen jälkeen puolitan sivumäärän. Sitten toimitan asiakkaalle 60 sivua täyttä asiaa.

En aio väistellä vastuutani olennaisen esiin kaivamisessa. Eli unohdetaan tuo vaihtoehto 1.

Vaihtoehto 2 ei tarkoita sitä, että poistaisin lopputuloksen kannalta mitään oleellista. Päinvastoin, tuon pääasian selkeämmin esille, ja jätän taustatyön esittelyn hieman vähemmälle.

Tiedän, 60 sivua on paljon. Mutta kyseessä on monta osiota sisältävä tutkimus, joten tuon sivumäärän alle en lupaa päästä.

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Jos haaveissasi on miesten seura, kannattaa tehdä silmänliiketutkimus

Iltalehti: "Jos haaveissasi on miesten seura, kannattaa panostaa silmämeikkiin - miehet kun brittitutkimuksen mukaan kiinnittävät ensimmäisenä huomionsa naisen silmiin. Silmien vetovoima on yllättävän suuri, sillä jopa 70 prosenttia tutkimukseen vastanneista miehistä kertoi ensin kiinnittävänsä huomion naisen sielun peileihin."

Linkki "uutiseen"

Tällaisen asian selvittäminen kyselytutkimuksella on surullista.

Mies ei oikeasti tiedosta, mihin hän naista ensimmäiseksi katsoo. Ja vaikka tiedostaisi, ei hän sitä välttämättä halua kertoa.

Mies vastaa silmät, koska hän haluaa olla romanttinen ja syvällinen ihminen, ei tissejä tuijottava tollo. Vai pitäisikö sanoa, että 70 % miehistä haluaa olla romanttisia ja syvällisiä.

Jos joku joskus jostain syystä haluaa selvittää mihin ihminen toista ihmistä ensimmäiseksi katsoo, on silmänliiketutkimus siihen ainoa oikea keino.


maanantai 2. syyskuuta 2013

Soita minulle Jamie Oliver

Jamie Oliverin kannattaisi soittaa Tutkimustoimisto Puosille. Voisin kertoa hänelle, miten Jamie´s 20 Minute Meals -sovelluksesta saisi entistä paremman.


tiistai 30. heinäkuuta 2013

perjantai 10. toukokuuta 2013

Huono lomake = huono tutkimus

Valokuvaus on nykyään helppoa. Aivan turhaa maksaa ammattilaiselle esimerkiksi muotokuvasta, kun sellaisen voi ottaa itsekin. Kännykkäkameratkin ovat nykyään jo niin hyviä.


Tutkimuslomakkeen suunnittelu on yhtä helppoa kuin valokuvaus. Ei tarvitse kuin ostaa kyselyohjelma, ja tehdä lomake. Okei, kyselyohjelmistoa ei tarvitse ostaa, voi käyttää ilmaisversioitakin.

Kaikki osaavat tehdä kysymyksiä. Yritin tänään vastata tutkimukseen, joka alkoi näin (klikkaa kuva isommaksi):


Vastasin edelliseen ei, koska minulle tuli Aamulehti 4.5. vain digitaalisena. Kysymykseen 1 vastasin kyllä.

Ymmärsin tarkoituksen, vaikka vastasinkin edelliseen ei. En siis siirtynyt kysymykseen 9.

Kysymys 3: Jos Sinulle tuli toinen edellä mainituista lehdistä, huomasitko liitteenä ollutta xxx-lehteä, jonka kannen kuva on tämän viestin alussa?

Kannen kuva lieni ladattavissa sähköpostisaatteeseen, ei ollut näkyvissä lomakkeella.

Tunnelma tiivistyi ja hermot kiristyivät. Mitähän seuraavaksi?

Kysymys 4 selvitti ylimalkaisesti liitteenä olleen lehden lukemiseen käytettyä aikaa.

Kysymys 5: Kuinka moni henkilö kotitaloudessasi luki xxx-lehteä?

Vastausvaihtoehdot olivat 1,2,3,4,5 ja 6. Meidän kotitaloudessa lehteä luki 0 henkilöä, joten tässä vaiheessa jätin lomakkeen täyttämisen, ja aloin kirjoittaa blogia.

Kysymyksessä 7 yritettiin selvittää, mitä aion tehdä luettuani lehden. Neljä vastausvaihtoehtoa. Yksikään niistä ei sisältänyt mahdollisuutta, että en lukenut lehteä.

Kysymys 8 selvitti asteikolla 4-10 tyytyväisyyttäni lehteen. Vaikea sanoa, en lukenut sitä.

Lomakkeessa oli yhteensä 15 kysymystä. Se oli ehdottomasti tutkimuksen paras puoli. Yleensä lomakkeet ovat liian pitkiä, mutta 15 kysymystä on hyvä mitta. Sen jaksaa helposti täyttää loppuun, jos lomake on muuten hyvin suunniteltu.

Muutaman tunnin konsultointi lomakkeen suunnitteluvaiheessa maksaa itsensä aina takaisin. Jos ei maksa, niin en laskuta.

torstai 11. huhtikuuta 2013

Huono raportti tappaa hyvän tutkimuksen

Oletko joskus lukenut tutkimusraporttia? Entä oletko joskus lukenut tylsää tutkimusraporttia?

Jos vastaat ensimmäiseen kysymykseen empimättä kyllä, niin vastaat myöntävästi myös toiseen kysymykseen.

Näin ei saisi olla.

Koko alan arvostus nousee, jos me tutkijat käytämme jatkossa enemmän aikaa ja luovuutta raporttien rakentamiseen. 


Pois turhat pylväsdiagrammit. Vähennetään kirjoitettuja prosenttilukuja raporteistamme vähintään 80,4%:lla. Eikä enää yhtään lausetta, ilman kunnollista sisältöä!

Näin asiakkaamme jaksavat kuunnella tuloksia, ja jopa lukea raportteja. He saavat tutkimuksesta enemmän hyötyä ja menestyvät paremmin liiketoiminnassaan.

Sivuvaikutuksena me tutkijat kehitymme paremmiksi ammattilaisiksi ja saamme enemmän toimeksiantoja. Siedettävät sivuvaikutukset, vai kuinka?

tiistai 26. maaliskuuta 2013

Mainonnan tärkeät mittarit ja huomioarvo

Huomioarvoon, eli siihen kuinka moni muistaa nähneensä tai kuulleensa mainoksen, vaikuttavat esimerkiksi seuraavat asiat:
  • Mainoksen toimiala / tuoteryhmä toimialan sisällä
    • kuinka suurta osaa katsojista tai kuulijoista asia koskettaa / kiinnostaa
  • Mainoksen ajankohtaisuus
  • Mainoksen luova toteutus
  • Mainoksen sisältö
  • Mainoksen koko / kesto
  • Toiston määrä
  • Käytetty media
  • Mainostajan tunnettuus

Mainos

Huomioarvon varjoon jää liian usein vähintään yhtä tärkeitä mittareita. Vaikka huomioarvo olisi pieni, niin jos huomanneet:
  • Pitävät mainosta kiinnostavana
  • ja tärkeänä
  • sekä itselleen tarkoitettuna ja hyödyllisenä,
  • se antaa heille mainostajasta hyvän kuvan,
  • ja jättää muistijäljen mainostajasta,
niin silloin mainos on mahdollisesti onnistunut tehtävässään. Suppean kohderyhmän mainos voi saada pienen huomioarvon, mutta silti judopukuvarasto myydään loppuun.

Tärkeintä on tavoittaa oikea kohderyhmä ja puhutella sitä oikealla tavalla. Tällöin huomioarvo voi koko väestössä olla vaikka 0,5%.

ps. Huomioarvollahan ei sitten ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka moni mainoksen huomaa. Sen selvittämiseksi on olemassa silmänliiketutkimus (kts. edellinen kirjoitus).

maanantai 18. helmikuuta 2013

Huomioarvoinen asia

Huomioarvo ei nimestään huolimatta kerro kuinka moni mainoksen huomaa, se kertoo ainoastaan kuinka moni muistaa nähneensä tai kuulleensa mainoksen.

Silmänliiketutkimus paljastaa kuinka moni oikeasti esimerkiksi sanomalehtimainoksen huomaa. Ja kuten näette, luvut ovat jotain muuta kuin huomioarvot yleensä.



Huomioarvoa tärkeämpää onkin tietää esimerkiksi:
  • kuinka kauan mainosta katsotaan
  • kuinka monta kertaa siihen palataan
  • mitä osia mainoksesta katsotaan
  • kuinka nopeasti tärkeimmät elementit löytyvät (vai löytyvätkö ne)
  • harhaileeko katse mainoksessa

Nämä asiat analysoimalla saadaan tietää mitä mainoksella on mahdollista viestiä.

Lämpökartat antavat kalpean aavistuksen siitä, mitä kaikkea tarkka analyysi voi sisältää.





Silmänliiketutkimus paljastaa uusia asioita mainonnan toimivuudesta, oli mediana sitten printti, verkko, televisio tai ulkomainonta.

perjantai 8. helmikuuta 2013

Super Bowlin tv-mainoksissa silmä ei lepää

Sekunti mainosaikaa Super Bowlin mainoskatkolla maksaa noin 127 000 dollaria. Melko kallista.

Eyegaze testasi mainoksia silmänliikekameralla ja teki aiheesta kirjoituksen. Annetaan kunnia siis heille, joille se kuuluu. Alkuperäinen teksti ja linkit mainoksiin löytyvät täältä: Super Bowl 2013 mainokset

Videot osoittavat hienosti, mitkä asiat kiinnittävät katsojien huomion. Tarkemmalla analyysillä tv-mainosten silmänliiketutkimuksesta saa valtavan hyödyn mainosten suunnitteluun.

keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Pakkaustutkimuksen uudet tuulet

Mitä saadaan, kun yhdistetään perinteiseen pakkaustutkimukseen silmänliiketutkimus?

Pakkaus saa kaupan hyllyssä vain lyhyen ajan ostajan huomiota. Siinä ajassa sen pitää viestiä niitä asioita, joiden perusteella tuoteryhmän tuotteita valitaan. Silmänliiketutkimus paljastaa lahjomattomasti, mitä asioita pakkaukset viestivät.

Vastaus alun kysymykseen on siis yksinkertainen: Tuloksena syntyy hyödyllisyydeltään ylivertainen tutkimus. Tutkimuskokonaisuutta voidaan täydentää vielä neuromittauksella, jolloin pakkausten toimivuus tulee selvitettyä erittäin kattavasti.



Pienillä muutoksilla pakkauksen ulkoasuun voidaan saada aikaiseksi iso muutos myyntiin.