16 prosenttista tietoa sisältävää mainontaa

Oheinen kuva on osa suomalaisessa sanomalehdessä julkaistua ilmoitusta. 

Ihmisiltä on siis kysytty kuinka paljon he tietävät eri viestimien ympäristövaikutuksista ja 16% vastaajista on laittanut rastin kohtaan erittäin paljon tai melko paljon.

  
Ensinnäkin: Entä sitten? 16%?
  
Toiseksi: Jos tällä tavalla saataisiin pätevästi selvitettyä suomalaisten tietotaso asioista, niin elämä olisi paljon helpompaa esimerkiksi opettajille (ja Tutkimustoimisto Puosille). 


Yo-kokeissakin voisi kysymykset olla tyylillä: Mitä tarkoitetaan tuottavuudella, ja miten yhtäältä paperitehdas ja toisaalta parturiliike voivat parantaa tuottavuuttaan? 
Vastausvaihtoehdot: 
a) tiedän asian erittäin hyvin
b) tiedän asian melko hyvin
c) en tiedä asiaa hyvin enkä huonosti
d) tiedän asian huonosti
e) tiedän asian erittäin huonosti
f) en osaa sanoa.

Silmänliiketutkimus paljastaa: Arajärven tuijotus oli aivan normaalia käytöstä

Yllä olevaa kantta katsoi vain 4 mieshenkilöä, mutta otsikko tullee silti todistetuksi jo tälläkin vastaajamäärällä.

Miksi silmänliiketutkimus on niin hyödyllinen ja hyvä tapa tutkia esimerkiksi mainoksia, pakkauksia, lehtiä, nettisivuja, konsolipelejä, tietokoneohjelmistoja ja vaikka mitä muuta? Syitä on paljon, mutta tässä joitakin:

• Tuloksiin ei vaikuta se, millainen ihminen vastaaja haluaisi olla tai millasen kuvan hän haluaa itsestään antaa.
• Tuloksiin ei vaikuta se, haluaako ihminen olla kohtelias tai epäkohtelias vastaaja.
• Tulokset ovat kerrankin ihan oikeaa faktaa.
• Tuloksista on lähes poikkeuksetta enemmän hyötyä kuin perinteisistä markkinointitutkimuksista.
• Tulokset ovat konkreettisia ja niiden pohjalta voi tehdä päteviä toimenpidesuosituksia.

Alimmat kuvat perustuvat 47 naisen katseisiin. Niinistön "alaraajoja" katsoi siis 22% naisista.

Tekivätkö helsinkiläiset Tampereesta haluttavan?

Tamperelaiset saivat vettä vähättelymyllyynsä toissapäivänä julkaistusta Taloustutkimuksen Muuttohalukkuus 2012 -tutkimuksesta. Tampere voitti muuttohalukkuudessa muut, sillä 31% suomalaisista voisi kuvitella muuttavansa Tampereelle.

http://www.taloustutkimus.fi/ajankohtaista/?x1541726=2486678

Olisi mielenkiintoista nähdä, miten eri kaupungeissa asuvat ihmiset ovat tutkimukseen vastanneet. Oma arvioni on, että Tampereen voitto on pitkälti helsinkiläisten ansiota. Oletan, että moni helsinkiläinen on valinnut Tampereen kaupungiksi, johon voisi muuttaa. Jos siis pitäisi muuttaa, ja joku kaupunki on pakko valita. Ehkä Tampere on vaihtoehdoista usealla helsinkiläiselle sitten se vähiten paha. Ja helsinkiläiset eivät ole pieni vastaajajoukko, sillä he edustavat noin 11% suomalaisista. Heidän vastauksillaan on vaikutusta lopputuloksiin.

Kirjoitus perustuu arvauksiin, koska käytössäni ei ole tutkimusdataa. Voin korjata arvauksiani, mikäli joskus saan parempaa tietoa asiasta.

Loppuun vielä ihan oikeata faktaa siitä, miten ihmiset toimivat.

Muuttoliike maan sisällä vuonna 2010:

Helsinkiin 29 922 ihmistä

Tampereelle 13 722 ihmistä

Turkuun 10 229 ihmistä

(Tilastokeskus)

Pikavippejä lääkkeisiin ja juhlimiseen

Kauppalehti ja Taloussanomat osoittivat taannoin, miten eri tavoin tutkimustuloksia voidaan tulkita ja uutisoida.

Kauppalehden otsikko ja ingressi:
KYSELY: PIKAVIPPIÄ HAETAANKIN RUOKAAN JA LÄÄKKEISIIN
Yleisin peruste pienlainan ottamiselle tai sen harkitsemiselle oli peruselintarvikkeiden, ruoan, lastenhoitokulujen, lääkkeiden tai terveydenhoitokulujen maksaminen.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/yritysuutiset/?oid=20111096823

Taloussanomien otsikko ja ingressi samasta aiheesta samana päivänä:
PIKAVIPILLÄ RAHOITETAAN JUHLIMISTA JA MATKAILUA
Kovakorkoista pikavippiä otetaan useimmiten biletys- ja matkailumenojen kattamiseen. Suomen pienlainayhdistyksen teettämän kyselyn mukaan esimerkiksi ruokaa pikavipillä on maksanut vain joka viides vippaaja.
http://www.taloussanomat.fi/raha/2011/10/11/pikavipilla-rahoitetaan-juhlimista-ja-matkailua/201114583/139