perjantai 10. toukokuuta 2013

Huono lomake = huono tutkimus

Valokuvaus on nykyään helppoa. Aivan turhaa maksaa ammattilaiselle esimerkiksi muotokuvasta, kun sellaisen voi ottaa itsekin. Kännykkäkameratkin ovat nykyään jo niin hyviä.


Tutkimuslomakkeen suunnittelu on yhtä helppoa kuin valokuvaus. Ei tarvitse kuin ostaa kyselyohjelma, ja tehdä lomake. Okei, kyselyohjelmistoa ei tarvitse ostaa, voi käyttää ilmaisversioitakin.

Kaikki osaavat tehdä kysymyksiä. Yritin tänään vastata tutkimukseen, joka alkoi näin (klikkaa kuva isommaksi):


Vastasin edelliseen ei, koska minulle tuli Aamulehti 4.5. vain digitaalisena. Kysymykseen 1 vastasin kyllä.

Ymmärsin tarkoituksen, vaikka vastasinkin edelliseen ei. En siis siirtynyt kysymykseen 9.

Kysymys 3: Jos Sinulle tuli toinen edellä mainituista lehdistä, huomasitko liitteenä ollutta xxx-lehteä, jonka kannen kuva on tämän viestin alussa?

Kannen kuva lieni ladattavissa sähköpostisaatteeseen, ei ollut näkyvissä lomakkeella.

Tunnelma tiivistyi ja hermot kiristyivät. Mitähän seuraavaksi?

Kysymys 4 selvitti ylimalkaisesti liitteenä olleen lehden lukemiseen käytettyä aikaa.

Kysymys 5: Kuinka moni henkilö kotitaloudessasi luki xxx-lehteä?

Vastausvaihtoehdot olivat 1,2,3,4,5 ja 6. Meidän kotitaloudessa lehteä luki 0 henkilöä, joten tässä vaiheessa jätin lomakkeen täyttämisen, ja aloin kirjoittaa blogia.

Kysymyksessä 7 yritettiin selvittää, mitä aion tehdä luettuani lehden. Neljä vastausvaihtoehtoa. Yksikään niistä ei sisältänyt mahdollisuutta, että en lukenut lehteä.

Kysymys 8 selvitti asteikolla 4-10 tyytyväisyyttäni lehteen. Vaikea sanoa, en lukenut sitä.

Lomakkeessa oli yhteensä 15 kysymystä. Se oli ehdottomasti tutkimuksen paras puoli. Yleensä lomakkeet ovat liian pitkiä, mutta 15 kysymystä on hyvä mitta. Sen jaksaa helposti täyttää loppuun, jos lomake on muuten hyvin suunniteltu.

Muutaman tunnin konsultointi lomakkeen suunnitteluvaiheessa maksaa itsensä aina takaisin. Jos ei maksa, niin en laskuta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti