Kun ihmisiltä kysytään vaikuttaako mainonta heidän ostopäätöksiinsä, niin yhdeksän kymmenestä vastaa ei. Meillä kuolevaisilla on tapana vastata kysymyksiin vastauksilla, joiden me luulemme tai joiden me haluaisimme olevan totta. Ja kuka sitä nyt haluaisi olla mainonnan uhri.
Neuromittaus on yksi tapa päästä selville siitä, mitä ihmisen tiedostamattomassa mielessä tapahtuu esimerkiksi mainoksia katsottaessa. Neuromittauksen suurin puute on se, ettei se osaa kertoa miksi ihmiset reagoivat tietyllä tavalla.
Myös silmänliiketutkimus mittaa osittain tiedostamattomia ja tahdosta riippumattomia asioita. Silti silmänliiketutkimus voi vastata myös kysymykseen miksi/miksi ei. Yksinkertaistettu esimerkki: Kampanja epäonnistui kasvattamaan mainostajan tunnettuutta odotetulla tavalla ja silmänliiketutkimus kertoo, että juuri kukaan ei katsonut mainostajan nimeä. Eli tunnettuus ei kasvanut, koska mainostajaa ei huomattu.
Seuraava suuri askel suomalaisessa markkinointitutkimuksessa otetaan ensi elokuussa. Silloin alkavassa projektissa selvitetään neuromittauksen avulla, mitä ihmisten mielissä tapahtuu, kun he katselevat tiettyjä kuvia. Ja silmänliiketutkimuksen avulla selvitetään mihin ihmiset katsoivat silloin, kun aivot reagoivat.
Syksyllä saadaan siis neuromittauksen ja silmänliiketutkimuksen yhdistämisellä vastaukset kysymyksiin mitä tapahtuu ja miksi tapahtuu. Tätä kannattaa odottaa.
